Asuntokauppa Asianajaja

Asianajaja Lasten Asiat

Asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja X on toiminut yhtiön asiamiehenä vuokrasopimusta koskevassa riita-asiassa, jossa I Oy on kanteessaan vaatinut yhtiöltä erääntyneitä vuokrasaatavia ja korvausta menetetyistä vuokratuloista. Yhtiö on vastakanteessaan vaatinut muun ohella korvausta vuokrahuoneistossa suorittamistaan mutta I Oy:n vastuulle kuuluneista muutostöistä, vuokrahuoneiston käyttöönoton viivästymisestä aiheutuneesta liiketaloudellisesta menetyksestä ja uuden liiketilan hankkimisesta johtuneista kustannuksista ja muuttokustannuksista sekä vuokranalennusta, koska huoneisto ei vastannut sovittua.

Syyttäjä vaati asianajaja A:lle rangaistusta salassapitorikoksesta. Syytteen teonkuvauksen mukaan asianajaja A oli toiminut vangitsemisvaatimuksen istuntokäsittelyssä 19.12.2012 rikoksesta epäillyn S:n avustajana. Käräjäoikeus oli määrännyt istuntokäsittelyn toimitettavaksi yleisön läsnä olematta ja asiassa annetun päätöksen perustelut ja oikeudenkäyntiasiakirjat salassa pidettäviksi. Lisäksi käräjäoikeus oli määrännyt S:lle yhteydenpitorajoituksen, joka koski kaikkia muita henkilöitä kuin asianajaja A:ta. asianajaja A oli vastoin käräjäoikeuden antamia salassapitomääräyksiä myöhemmin samana päivänä kertonut puhelimitse T:lle vangitsemisvaatimuksen käsittelyn yhteydessä saamansa tiedot tutkittavana olleesta rikoksesta eli sen, että S oli saanut väkivallalla uhaten rahaa eräältä henkilöltä ja että S oli tuolloin ilmeisesti ollut poliisin tarkkailussa.

Asianajajalla oli ollut 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla vero- ja muita velkoja toistuvasti ulosotossa. Vuonna 1994 ulosotossa oli edelleen asianajotoimiston ja asianajajan henkilökohtaisia velkoja yhteensä yli 3 miljoonaa markkaa. Pääosa veloista oli aiheutunut osallistumisesta riskialttiiseen yritystoimintaan. Asianajaja, joka muutoin kuin tilapäisesti oli maksukyvytön, katsottiin sopimattomaksi harjoittamaan asianajajan tointa ottaen huomioon velkaantumisen syyt ja kesto sekä velkojen hoitotapa.

B ja C olivat saattaneet Suomen Asianajajaliiton sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi palkkioriita-asian, jossa oli kysymys asianajaja A:n palkkiosta erään testamentin toimeenpanijana. Asianajajaliiton hallitus oli määrännyt välimiesoikeuden puheenjohtajaksi asianajaja X:n ja jäseniksi asianajajat Y:n ja Z:n. A:ta vastaan nostamassaan kanteessa B ja C vaativat mainittujen välimiesten 2.9.1997 antaman välitystuomion kumoamista tai julistamista mitättömäksi sillä perusteella, että Y ja Z olivat olleet esteellisiä toimimaan välimiehinä.

Korkein oikeus katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan asiamiehenä asiassa

Asianajaja Avioero Kotka

Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään (KKO 1995:191 ja KKO 1996:99) tulkinnut kysymyksessä olevaa, jo vuoden 1734 laissa ollutta säännöstä oikeudenkäyntiasiamiehen esteellisyydestä laajentavasti tilanteissa, jotka rinnastuvat sellaisiin tapauksiin, joihin säännös sanamuotonsa mukaisesti soveltuu. Ratkaisussaan KKO 1995:191 Korkein oikeus piti yksityishenkilön velkajärjestelyssä selvittäjäksi määrättyä henkilöä esteellisenä toimimaan velallisen asiamiehenä ja oikeudenkäyntiavustajana maksuohjelman muuttamista koskevassa asiassa. Ratkaisussa KKO 1996:99 konkurssipesän pesänhoitaja katsottiin esteelliseksi toimimaan velkojan asiamiehenä tämän hakiessa lainvoiman saaneen konkurssituomion purkamista siltä osalta kuin hänen valvontansa oli hylätty. Nyt kysymyksessä olevasta vastapuolijäävistä on ollut kysymys ratkaisussa KKO 1990:16. Siinä Korkein oikeus katsoi, ettei asianajaja saanut olla tuomion purkamista hakevan henkilön asiamiehenä, koska hän oli ollut purettavaksi pyydettyyn tuomioon johtaneessa asiassa vastapuolen avustajana ja asiamiehenä.

Suomen Asianajajaliiton hallituksen kurinpitojaosto oli viimeksi vuonna 1991 käsitellyt asiaa, joka oli koskenut A:n ulosmittauksessa olleita velkoja. Tältä osin kurinpitojaosto ei ollut katsonut silloin olleen aihetta toimenpiteisiin. Ulosotossa olleiden velkojen määrä oli tuolloin lähes 600 000 markkaa.

Tutkittavana olevaa rikosta koskevien, A:n kuulustelupöytäkirjaan tehtyjen merkintöjen mukaan häntä on esitutkintakuulustelun aluksi muistutettu oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikosepäilynsä selvittämiseen ja siitä, että mikäli hän kuitenkin kertoo tietoja epäillystä rikoksesta, näitä tietoja voidaan myös käyttää näyttönä oikeudenkäynnissä. Samoin A:lle on kerrottu oikeudesta käyttää avustajaa ja huomautettu, että avustajan käyttäminen voisi parantaa puolustautumismahdollisuuksia. Edelleen pöytäkirjaan tehdyn merkinnän mukaan A on ilmoittanut, ettei hän tarvitse avustajaa kuulusteluun. Korkein oikeus todennee, että A samoin kuin loppulausunnon myöhemmin laatinut, A:ta tuolloin avustanut asianajaja ovat myös koulutuksensa ja ammattinsa perusteella olleet tietoisia mainituista oikeuksista.

Kysy Asianajajalta

Edellä viitatussa ratkaisussa KKO 2011:31 Korkein oikeus katsoi, että jos asianajaja on esteellinen toimimaan pesänjakajana, myös hänen yhtiökumppaninsa ja toimistonsa työntekijät ovat esteellisiä. Myös oikeuskirjallisuudessa on yhdenmukaisesti esitetty, että oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttia on tulkittava siten laveasti, että esteellisyys on olemassa, jos saman asianajo- tai lakiasiaintoimiston osakas tai palveluksessa oleva henkilö on asiassa avustanut vastapuolta tai neuvotellut vastapuolen kanssa (Juha Lappalainen, Siviiliprosessioikeus I, 1995, s. 308; Dan Frände ym., Prosessioikeus, 2017, s. 463; Antti Jokela, Oikeudenkäynti II, 2012, s. 80)

Asianajaja A oli toiminut rikoksesta epäillyn S:n avustajana tähän kohdistetun vangitsemisvaatimuksen istuntokäsittelyssä 19.12.2012. Käräjäoikeus oli määrännyt vangitsemisasian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta ja vangitsemisvaatimuksen johdosta annetun ratkaisun perustelut ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat salassa pidettäviksi syytteen käsittelyyn saakka tai kunnes asia on jätetty sillensä. Käräjäoikeus oli lisäksi määrännyt S:lle yhteydenpitorajoituksen, joka koski kaikkia muita henkilöitä kuin asianajaja A:ta.

Korkeimmassa oikeudessa kysymys on siitä, onko X ollut esteellinen toimimaan yhtiön asiamiehenä vuokrasopimusta koskevassa riita-asiassa sen vuoksi, että saman asianajotoimiston toinen asianajaja on samaan aikaan vireillä olleessa toisessa riita-asiassa toiminut yhtiön vastapuolen asiamiehenä. Lisäksi kysymys on siitä, saako tuomioistuin määrätä esiintymiskiellon asiamiehen esteellisyyden perusteella.

Maksuton Asianajaja Kotka

Tässä tapauksessa hovioikeus on kumonnut valvontalautakunnan ratkaisun sen vuoksi, ettei ratkaisussa ollut yksilöity niitä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, joita A olisi saanut tehtävässään C Oy:n yhtiökokouksen puheenjohtajana. Hovioikeus on katsonut tapaohjeiden 6.3 kohdassa tarkoitetun esteellisyyden edellyttävän nimenomaisesti, että asianajaja on saanut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluneita tietoja. Oikeuskansleri on katsonut, ettei valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä ole asetettu tällaista edellytystä. Asiassa on siten arvioitava sitä, miten tapaohjeiden 6.3 kohtaa on tulkittava huomioon ottaen asianajajan oikeussuoja sekä ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset. Ensiksi on kuitenkin arvioitava sitä, mikä merkitys on annettava hovioikeuden ratkaisunsa perusteella keskeisenä pitämälle laillisuusperiaatteelle.

Hovioikeus lausui, että A oli valituksessaan katsonut asianajajaliiton menettelyn häntä koskevassa kurinpitoasiassa olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan määräysten kanssa asian käsittelyn julkisuuden, välittömyyden ja muutoinkin oikeudenmukaisuuden osalta. Puheena olevassa kurinpitomenettelyssä oli kysymys jäsenyydestä erottamisesta yleisestä asianajajayhdistyksestä, jonka jäseneksi hakiessaan A:n oli katsottava samalla itseään sitovalla tavalla hyväksyneen liittoa koskevat säännökset ja sille vahvistetut säännöt ja ohjeet sisällöltään. A:lle oli varattu tilaisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi liiton kurinpitolautakunnan kokouksessa, jossa A:n erottamista oli käsitelty. A ei ollut kuitenkaan käyttänyt tarjottua mahdollisuutta hyväkseen. A ei myöskään ollut pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Kurinpitomenettelyssä oli toimittu asianajajista annetun lain, liiton sääntöjen ja hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

Tapaohjeiden asianajotoiminnan perusarvoja koskevassa osassa edellytetään muun muassa, että asianajajan on tehtävän vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön (3.3 kohta). Tapaohjeiden esteellisyyttä koskevassa osassa on esteellisyyttä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden perusteella koskeva 6.3 kohta, jonka mukaan asianajaja ei saa ottaa hoitaakseen tehtävää, jos muussa tehtävässä saadut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat seikat saattavat haitata asianajajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua.

Asianajaja Lapsiasiat Kotka

Asianajaja, joka oli määrätty osakeyhtiön konkurssissa pesänhoitajaksi, oli aikaisemmin toiminut saman yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen puheenjohtajana ja valmistellut yhtiön toista ylimääräistä yhtiökokousta.

Esteettömyysvaatimus suojaa sitä, että asianajaja ei joudu paljastamaan tehtävää hoitaessaan muiden asiakkaiden asianajosalaisuuksia tai rikkomaan omaa salassapito- tai vaitiolovelvollisuuttaan (kommentaari, s. 7). Toimistojäävi suojaa sitä, että edellä mainittu esteettömyysvaatimuksen suojatarkoitus ei joudu koetukselle asianajotoimiston sisällä. Toimistojäävillä on siten olennainen merkitys, että päämies voi luottaa siihen, että hänen asiamiehensä edistää oikeudenkäynnissä vain hänen oikeuttaan ja etujaan ja että päämiehen antamat tiedot eivät kulkeudu vastapuolelle tai tämän asiamiehelle. Oikeudenkäyntiasiamiehen esteellisyys on niin merkittävä puute oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeissa, että esiintymiskiellon määrääminen voidaan perustaa oikeudenkäyntiasiamiehen esteellisyydestä aiheutuvaan sopimattomuuteen.

Esitutkinnassa annetun loppulausunnon hovioikeus katsoi sisältävän asianajaja A:n itsensä ilmoittamia tietoja hänen ja toisen henkilön välisestä keskustelusta, eikä kysymys ollut telekuuntelulla saadusta tiedosta. Tällä lisäyksellä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen esitutkinnassa annetun loppulausunnon käyttämisestä.

Oikeusapu Yksityinen Asianajaja Kotka

X on valituksessaan Korkeimmalle oikeudelle esittänyt muun ohessa, että toisin kuin hovioikeus on katsonut, hän ja hänen kanssaan samassa toimistossa työskentelevä asianajaja eivät joutuisi argumentoimaan oikeudenkäynneissä vuokrasuhteeseen liittyvistä kysymyksistä yhtiön puolesta ja sitä vastaan. X on lisäksi ilmoittanut, ettei kummankaan oikeudenkäynnin mahdollisella lopputuloksella olisi vaikutusta siihen, miten vaatimukset toisessa oikeudenkäynnissä ratkaistaan. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella X:n väitteitä ei voida pitää virheellisinä.

Avustajien hovioikeudessa esittämistä laskuista ilmenee seuraavaa: asianajaja F on vaatinut hovioikeudessa tekemistään toimenpiteistä palkkiota 110 euron tuntipalkkion mukaan laskettuna myös siltä osin kuin palkkioon oikeuttava työ on tehty ennen 1.1.2014. asianajaja G on vaatinut palkkiota 100 euron tuntipalkkion mukaan niistä toimenpiteistä, jotka on tehty vuonna 2013. asianajaja H on esittänyt kaksi erilaista laskua, joista toisessa on laskutettu vuonna 2013 tehdyistä toimenpiteistä 100 euron ja toisessa 110 euron mukaisesti.

Käräjä- ja hovioikeus ovat arvioidessaan X:n esteellisyyttä soveltaneet oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momenttia. Säännöksen mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai avustajana ei saa toimia se, joka on ollut asiassa vastapuolen asiamiehenä tai avustajana. Säännöksessä kuvattua esteellisyysperustetta kutsutaan vastapuolijääviksi. Tässä asiassa on ensin arvioitava kysymystä siitä, voiko oikeudenkäymiskaaressa säännelty vastapuolijäävi muodostua tilanteessa, jossa vastapuolen asiamiehenä toimii toinen samassa asianajotoimistossa työskentelevä asianajaja.

Asuntokauppa Asianajaja

Check our other pages :

Frequently Asked Questions

Hyva asianajaja pystyy antamaan selkean kuvan miten asiaa pitaa hoitaa

Asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtavaa

Syyttajat ovat koulutukseltaan juristeja. Syyttajan tehtavana on arvioida poliisitutkinnan perusteella onko todennakoisia syita epailla rikoksen tapahtuneen ja tarpeen sen vuoksi nostaa syytetta.